Ujon siilin rohkea sydän

Metsäneläimillä oli tapana kokoontua puhumaan yhdessä metsänsä ja yhteisönsä hyvinvoinnista ja yhteisitä päätöksistä. Kokousta johti metsän viisain eläin ja koko yhteisön johtaja; Herra Huuhkaja. Hänen viisaudellaan ja tarkkasilmäisyydellään metsä oli hyvä paikka asua ja elää. Nyt yhteisenä päätöksenaiheena oli valita metsälle uusi sanansaattaja, jonka tehtävänä oli viedä ja tuoda tietoa eri metsän kansojen välillä. Uusi sanasaattaja tuli määrätä metsäneläinten joukosta niin, että kaikki halukkaat saisivat mahdollisuuden osallistua, ja että kaikilla eläinlajeilla olisi oma edustajansa. Uuden sanansaattajan oli määrä käydä tapaamassa viereisen metsäkansan uutta johtajaa, ja saada myös hänen hyväksyntänsä naapuri kansan sanansaattajaksi. Tämä tapahtui kilpailun kautta, jossa eläimet kilpailivat vastakkain parhaan sanansaattajan asemasta. Tehtävä ei ollut helppo, sillä matka johtajan luo oli pitkä ja kivinen. Kilpailuun ilmoittautui kaikkien yllätykseksi metsän ujoin eläin; siili. Muut eläimet vain naureskelivat ääneen, kun siili ilmoittautui osallistuvansa kilpailuun. Hän ei kuitenkaan piitannut muiden arvostelusta, vaan päätti lähteä matkaan urhoollisesti. Muut eläimet ihmettelivät, miten niin pieni, vaatimaton ja voimaton eläin saattoi osallistua kilpailuun. Hänethän voittaisi kuka tahansa rohkeampi, ketterämpi ja viisaampi eläin. Kun tuli viimein siilin vuoro lähteä matkaan, muut eläimet haukkuivat häntä ääneen. Hevoset hirnuivat, linnut juorusivat ja harakat räkättivät onnettomalle siilille. Kun siili lähti matkaan, hän juoksi ketterästi metsien halki pienillä jaloillaan, taittui notkeasti aitojen ali, ui vikkelästi joen ylitse, ja kiipesi jopa aidan toiselle puolelle. Kun pitkä ja raskas matka oli viimein taitettu, siili saapui johtajan luokse. Johtaja katsoi siiliä ihaillen, ja kertoi tämän suoriutuneen uskomattoman rohkeasti. Ujoudestaan huolimatta siili oli kohdannut pelottavat haasteet, ja hänen pienuutensa olikin vain valttia. Ujon siilin sisimmässä sykki vahva ja rohkea sydän. Johtaja kertoi siilille, että muut eläimet olivat olleet varmoja voitostaan, mutta samanlaista sisua ja lempeää mielentahtoa heissä ei ollut. Ujo siili sopisi loistavasti sanansaattajaksi, eikä varmasti vuotaisi tietojaan muille eläimille. Onnellisena siili palasi takaisin omaan kotimetsäänsä, ja muut eläimet eivät olleet aluksi uskoa korviaan, mutta lopulta ymmärsivät oman ennakkoluuloisuutensa, ja pyysivät siililtä anteeksi. Siitä lähtien eläimet olivat entistäkin ylpeämpiä, kun heidän asioitaan oli hoitamassa tunnollinen ja sisukas siili.

Älä ylenkatso muita

Älä tuomitse ketään tuntematta tätä/ ulkonäön perusteella

Missä on tahto, siinä on tie